Posti tuoda kiikutti alkuviikosta kasan uusia ihania korujuttuja. Niitä olisi tarkoitus päästä tekemään kunhan vapaalle pääsen. Kynnet jo syyhyävät siihen malliin että voi olla jo tänä iltana kun levittäydyn helmineni pöydän ääreen touhuamaan. Tänään olisi tarkoitus saada myös violetti mohairmyssy valmiiksi, enää puuttuu kavennukset niin se ois valmis. Sitten saan alkaa suunnittelemaan uutta neulottavaa: aina pitää joku olla kesken, en osaa olla tekemättä. :)

Neulominen (ja käsityöt ylipäätään) ovat minulle "omaa aikaa" ja tekemistä sekä rentouttava lepohetki keskelle työpäivää. Värien vaikutusajat menevät sutjakkaasti kutoessa ja päivä töissä kuluu nopsasti kun on jatkuvasti jotain tekeillä. Töissä on yleensä mukana jokin pienempi juttu ja kotona isompia projekteja, joita ei käsveskassa viitsi rahdata edes takaisin. Helpompaa kun on omat juttunsa meneillään eri paikoissa ja saa valmista aikaan. Ihme tauti tämä neulominen, kun pitää tuoda töihin omia töitä ettei vaan ole tekemättä mitään. :)